Bayer

Eteisvärinä iskee eniten ikääntyneisiin

Lääkkeiden lisäksi eteisvärinän sairastumisriskiin ja hoitoon voidaan vaikuttaa elämäntavoilla.

 

Eteisvärinässä riski ei piile rytmin häiriöissä tai sydämen pumppaustehon vähentymisessä, vaan siinä, että se lisää merkittävästi riskiä aivoinfarktiin. Siksi on erittäin tärkeää löytää eteisvärinä ajoissa.

 

Eteisvärinä iskee useimmiten ikääntyneisiin. Sairastuneista peräti 70 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Riski sairastua kohoaa entisestään, kun ikää tulee lisää.

 

”Jos ihmiset eläisivät 130-vuotiaiksi, niin lähtökohtaisesti kaikilla olisi eteisvärinä. Yli kahdeksankymppisillä on noin kymmenkertainen riski saada eteisvärinä kuin kuusikymppisillä”, kardiologian erikoislääkäri Mika Lehto sanoo.

 

Riskiä sairastua eteisvärinään lisää myös ylipaino, korkea verenpaine ja mahdollinen diabetes. Verenpainetaudin lisäksi mikä tahansa sydäntä kuormittava sairaus, kuten läppävika ja sydämen vajaatoiminta lisäävät riskiä sairastua eteisvärinään.

 

”Jos elintavat ovat huonot, liikut vähän ja syöt paljon, silloin kertyy ylipainoa ja verenpainetta, jotka lisäävät riskiä saada eteisvärinä ­– eli riskit kasaantuvat”, Lehto selventää.

 

Eteisvärinä lisää aivoinfarktiriskiä viisinkertaiseksi

Eteisvärinässä sydämen vasempaan eteiseen muodostuu herkästi hyytynyttä verta, joka liikkeelle lähtiessään saattaa aiheuttaa valtimotukoksen aivoissa. Eteisvärinäperäiset aivoinfarktit ovat muita vaarallisempia, sillä ne eivät välttämättä varoittele itsestään etukäteen.

 

”Ainoastaan hyvin nuorilla ja muuten terveillä ihmisillä, joilla eteisvärinä on selkeästi rytmihäiriötauti, ei aivoinfarktiriskejä ole. Kaikilla muilla aivoinfarktiriski kasvaa merkittävästi eteisvärinädiagnoosin myötä”, Lehto sanoo.

 

Hoitoon pääsy ajoissa on ehdottoman tärkeää, sillä neljä viidestä eteisvärinäpotilaan aivoinfarktista pystytään estämään nykyisellä hoidolla. Lähes kaikille, joilla eteisvärinä todetaan, määrätään antikoagulantti.

 

”Eteisvärinä lisää aivohalvauksen riskiä jopa viisinkertaiseksi. Hyvä antikoagulaatio- eli verenohennuslääkitys pudottaa kuitenkin riskiä jopa 80 prosenttia”, Lehto sanoo.

 

Vaikka antikoagulaatiohoito on tehokas tapa ehkäistä aivoinfarktia, liittyy siihen kuitenkin myös verenvuodon riski. Mahdolliset vuodot ovat kuitenkin pienempi paha kuin mahdollisesti kuolettava aivoinfarkti.

 

Se on sivuhaitta, mikä on kaikissa veren hyytymiseen vaikuttavissa lääkkeissä, myös aspiriinissa”, Lehto sanoo.

 

Pidä yllä terveitä elämäntapoja

Eteisvärinä on lähes aina loppuelämän seuralainen. Silti terveellinen ruokavalio, painonpudotus ja tupakoinnin lopettaminen vaikuttavat aina myönteisesti.

 

”Vaikka sairaudesta harvoin pääsee kokonaan eroon, paranee yleisvointi terveillä elämäntavoilla. Niillä saa pienemmäksi rytmihäiriöriskiä ja sen kanssa tulevaa aivohalvausriskiä”, Lehto kuvailee.

 

Omasta terveydestä huolehtimiseen kuuluu myös omatoiminen pulssin tunnustelu. Se on helppo ja nopea tapa huomata itse piilevä eteisvärinä ja hakeutua jatkotutkimuksiin.

 

”Kun 65 vuotta lähestyy, voisi alkaa mittailla sykettä ja tunnustella pulssia. Jos taas on terve ja yli 65-vuotias, niin suositellaan, että edes parin kolmen vuoden välein kävisi lääkäriä häiritsemässä”, Lehto lisää.

Mika Lehto

Jaa: