Sydämen eteisvärinä on tärkeää tunnistaa erityisesti siksi, että eteisvärinä lisää merkittävästi aivoinfarktin riskiä. Yleisesti potilaat tietävät huonosti salakavalan yhteyden eteisvärinän ja aivoinfarktin välillä. Kardiologi Sami Pakarinen kertoo, mitä olisi tärkeää huomioida, jotta aivoinfarkti voidaan estää.

Aivohalvaus vaanii eteisvärinäpotilaita: ”Riski sairastua nousee jopa 20-kertaiseksi”

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Vaikka eteisvärinä aiheuttaa ikäviä muljahtelutuntemuksia, voimattomuutta ja sydämentykytystä, varsinainen riski liittyy aivoihin. Eteisvärinäperäisen aivoinfarktin saa Suomessa nimittäin vuosittain lähes 3000 potilasta. Hyvässä hoidossa eteisvärinäpotilaan ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan.

Monelle eteisvärinäpotilaalle saattaa tulla yllätyksenä eteisvärinän ja aivoinfarktin välinen kytkös. Aivoinfarktiriskin vakavuutta ei kuitenkaan voi liikaa korostaa, muistuttaa Meilahden sairaalan Sydän- ja keuhkokeskuksessa työskentelevä kardiologian erikoislääkäri Sami Pakarinen.

- Eteisvärinä lisää aivohalvauksen riskiä jopa 20-kertaiseksi verrattuna niihin, joilla ei ole eteisvärinää, ja jopa puolet todetuista aivoinfarkteista on eteisvärinäperäisiä. Eteisvärinä saattaa olla oireeton tai kohtauksellinen, jolloin ihminen ei edes tiedä, että hänellä on eteisvärinä. Silloin jo ensimmäinen oire saattaa olla aivoinfarkti, neljännesvuosisadan eteisvärinäpotilaita hoitanut Pakarinen kertoo.

Eteisvärinässä sydämen pumppausteho heikkenee ja vasempaan eteiskorvakkeeseen kertyy verta, joka saattaa hyytyä ja lähteä liikkeelle kohti isoja aivovaltimoita. Vaikka eteisvärinä itsessään saattaa tuntua inhottavana tykytyksenä tai huonona olona ja voimattomuutena, ei liikkeelle lähtenyt hyytymä anna itsestään mitään ennakkovaroitusta tai oireita. Aivoinfarkti voi tulla kuin salama kirkkaalta taivaalta.

- Hyytymä tukkii yleensä ison ja keskeisen aivovaltimon, joka tekee todella ikävää jälkeä ja aiheuttaa täyden toispuolisen halvauksen.  Menehtymisen riski on paljon suurempi kuin vaikkapa valtimokovettumataudista johtuvassa infarktissa, Pakarinen kertoo.

Verenohennuslääkkeet estävät aivohalvausta

Pakarisen mukaan diagnosoidun eteisvärinän hoidossa tärkein asia on hyvä antikoagulaatio- eli verenohennuslääkitys. Aivohalvauksen riski vähenee merkittävästi, jos antikoagulaatiohoito on hyvin toteutettu.

- Suositusten mukainen hyvin toteutettu antikoagulaatio onkin onneksi lisääntynyt merkittävästi viime vuosina ja sen seurauksena on havaittu eteisvärinäpotilaiden aivoinfarktien määrissä merkittävä väheneminen ilman, että antikoagulaatioon liittyvät vuototapahtumat olisivat yhtään lisääntyneet, sanoo Pakarinen.

- Rytminsiirrot tai katetriablaatiot eivät poista potilailta antikoagulaatiohoidon tarvetta. Jos potilaalla on kerran todettu eteisvärinä, on se hänen seuranaan hautaan saakka.

Eteisvärinähoidossa on ensisijaisen tärkeää, että lääkehoito on säännöllistä. Vain siten aivoinfarktiriski oikeasti pienenee.

- En voi riittävästi korostaa, että vain annettu lääke auttaa ja ehkäisee aivohalvausta, Pakarinen toteaa.

Pidä huolta itsestäsi

Eteisvärinä ja ikääntyminen ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Mitä enemmän ikää tulee, sitä todennäköisemmin eteisvärinä osuu omalle kohdalle – yli 75-vuotiaista jo joka kymmenennellä on eteisvärinä.

- Eteisvärinän ja sitä kautta aivoinfarktin riski kasvaa merkittävästi koko ajan iän myötä, Pakarinen muistuttaa.

Tyypillinen eteisvärinän riskiryhmään kuuluva on iäkäs, yli 65-vuotias, ylipainoinen, hänellä on aikuisiän diabetes, hän tupakoi ja hänellä on verenpainetauti. Joka viides riskiryhmäpotilas saa aivoinfarktin vuodessa.

- Heti, kun potilaalla on yksi tai useampi riskitekijä, on hänellä isompi riski saada aivoinfarkti. Tämänkaltaiset potilaat on tärkeää saada verenohennuslääkityksen piiriin.

Riskejä voi kuitenkin pienentää elintapoja muuttamalla. Itsestään kannattaa pitää hyvää huolta, sillä terveet elintavat auttavat oikeasti pidentämään elinikää ja elämisen laatua. Tupakoinnin lopettaminen, painonpudotus, liikkeelle lähtö sekä verenpainetaudin hyvä hoito ovat keskiössä, kun riskejä arvioidaan.

- Eteisvärinäkuorma vähenee merkittävästi laihduttamalla. Esimerkiksi 10 prosentin painonpudotus vaikuttaa merkittävästi eteisvärinän vakavuuteen ja pysyvyyteen. Ne, jotka pystyvät pitämään terveet elämäntavat yllä, ovat niitä, joilla on vähemmän eteisvärinää ja pienempi aivohalvausriski, Pakarinen muistuttaa.

Muistilista eteisvärinän tunnistamiseen ja hoitoon

  1. Tunnista eteisvärinä: Eteisvärinä voi olla oireeton. Siksi jokaisen yli 65-vuotiaan on syytä opetella tunnustelemaan oma pulssinsa säännöllisesti kotioloissa. Ohjeet löytyvät osoitteesta: www.tunnepulssisi.fi
  2. Sitoudu hoitoon: Kun eteisvärinä on tunnistettu, potilaan pitää saada hyvä verenohennuslääkitys. Vain otettu lääke tehoaa, eli lääkehoitoon pitää sitoutua. Muuten aivoinfarktiriskiä ei saada kuriin. Keskustele lääkärisi kanssa sinulle sopivista hoitovaihtoehdoista.
  3. Elämäntavat syyniin: Tupakoinnin lopettaminen, painonpudotus, liikunta ja terveellinen ruokavalio parantavat elämänlaatua ja vähentävät aivoinfarktiriskiä.