Eteisvärinässä tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi muutokset sydämen sykkeessä, nopealyöntisyys, rytmihäiriöt, muljahtelutuntemukset sekä puristava kipu rinnassa. Silti lähes puolet eteisvärinäpotilaista sairastaa tautia tietämättään.

”Eteisvärinässä noin neljännes sydämen pumppaustehosta putoaa pois, kun eteiset eivät supistele kunnolla. Jotkut potilaat saattavat kehittää jopa sydämen vajaatoiminnan oireita”, Aivoliiton ylilääkäri ja neurologian professori Risto O. Roine kuvailee tyypillisiä oireita.

Eteisvärinän vuoksi sydämen vasempaan eteiseen ja erityisesti pussimaiseen eteiskorvakkeeseen muodostuu herkästi verihyytymä, joka liikkeelle lähtiessään saattaa aiheuttaa valtimotukoksen aivoissa.

”Hoitoon pääsy ajoissa on ehdottoman tärkeää, sillä neljä viidestä eteisvärinäpotilaan aivoinfarktista pystytään estämään nykyisellä hoidolla”, Roine kuvailee.

Eteisvärinä voi olla täysin oireeton. Moni potilas onkin yllättynyt, kun rutiinikäynniksi tarkoitettu lääkärikäynti paljastaa eteisvärinän. Oireeton eteisvärinä on vaarallinen, sillä ensimmäinen näkyvä oire saattaa olla iso aivoinfarkti.

”Lähes puolet eteisvärinäpotilaista ei saa mitään oireita”, Roine painottaa.

Verenohennuslääkityksellä estetään aivoinfarkti

Koska eteisvärinässä riski saada aivoinfarkti lisääntyy merkittävästi, lähes kaikille eteisvärinäpotilaille määrätään antikoagulantti- eli verenohennuslääkitys.

”Eteisvärinäpotilaan hoitoon kuuluu kiinteästi antikoagulaatio eli verenohennushoito, jolla tukosten riski minimoidaan. Antikoagulanttihoito parantaa eteisvärinäpotilaan ennustetta ratkaisevasti, tukoksen riski vähenee jopa 80 prosenttia”, Roine sanoo.

Maksimaalista fyysistä suorituskykyä ei kroonisessa eteisvärinässä oleva potilas yleensä enää saavuta koska sydämen pumppausteho on heikentynyt. Silti arki voi olla vaivatonta ja lähes normaalia hoitotasapainon ollessa kohdillaan. Lääkehoidon valinnassa kannattaa kuitenkin miettiä omaa arkeaan ja sitoutumistaan hoitoon.

”Kun eteisvärinä on osoitettu, antikoagulanttihoito aloitetaan jos sille ei ole ehdottomia vasta-aiheita. Verrattuna perinteiseen varfariinihoitoon, uusilla suorilla antikoagulanteilla myös verenvuotokomplikaatioita on vähemmän ja erityisesti aivoverenvuodon riski puolittuu, lisäksi säännöllisistä verikokeista päästään eroon eikä ruokavalio enää vaikuta hoitoon.”

Tunnustele oma pulssisi, ehkäise aivoinfarkti

Eteisvärinä on ikääntyneiden sairaus: peräti 70 prosenttia eteisvärinää sairastavista on yli 65-vuotiaita ja joka kymmenes sairastunut on noin 75-vuotias. Roine muistuttaa, että aivoinfarktiriskin vuoksi kaikkien yli 60-vuotiaiden suositellaan tunnustelemaan pulssiaan omatoimisesti ja säännöllisesti, vaikka oireita ei olisi.

”Pulssin tunnustelu on helppoa ja yksinkertainen tapa pitää huolta itsestään. Mikäli sydän ei lyö säännöllisesti, on epäily eteisvärinästä herännyt. Silloin pitää mennä lääkärille jatkotutkimuksiin, jossa asia varmistetaan tarkemmilla seulontatutkimuksilla”, Roine kertoo.

Eteisvärinän voi tunnistaa myös modernin teknologian avulla, kuten eteisvärinän tunnistavalla verenpainemittarilla.

”Älypuhelinsovelluksilla voidaan rekisteröidä sydämen rytmi suoraan joko lisälaitteella tai ilman. Potilaille voidaan myös antaa sairaalasta kotiin laitteita, jotka rekisteröivät sydämen rytmiä ja toimittavat etänä sairaalaan tuloksen”.