Unen merkitys ihmisen hyvinvoinnille

Uni on yksi kolmesta hyvinvoinnin peruspilarista, joihin unen lisäksi kuuluvat ravinto ja liikunta. Uneen on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä ihminen ei itse voi sitä juurikaan kontrolloida, varsinkaan nukahtamisen jälkeen.

Huono uni saattaa johtua sisäisistä vaikutustekijöistä, kuten sairauksista, lääkityksestä tai kivuista. Myös ulkoiset vaikuttajat, kuten stressi, kovat äänet, tai ympäristön liika kylmyys tai kuumuus saattavat vaikuttaa unen laatuun.

Huonosti nukutun yön jälkeen vireystaso laskee, tarkkaavaisuus huononee ja makean himo kasvaa. Jos väsymys kehittyy univajeeksi, voivat oireet olla jo vakavammat. Selkeä univaje nostaa verenpainetta ja sykettä, sekä kortisolin, yleisimmän stressihormonin tuotantoa.

Tavoitteena hyvä uni

Mitä voi tehdä, jotta takaa itselleen mahdollisimman hyvän unen?

”Säännöllinen uni-valverytmi on tärkeää hyvän nukahtamisen kannalta ja auttaa varmistamaan, että ihminen nukkuu hyvin”, vastaa Partonen.

Tarvittava unen määrä vaihtelee paljon. Jopa saman ikäluokan sisällä joillekin saattaa riittää 6 tuntia, kun toiset taas tarvitsevat 9 tuntia unta tunteakseen olonsa pirteäksi. Unen määrään voi itse pyrkiä vaikuttamaan menemällä tarpeeksi aikaisin nukkumaan, mutta unen laatua on vaikeampaa säädellä. Partosen mukaan unen laatu määrittyy siitä, kuinka monta unisykliä yön aikana ehtii muodostua. Jos nukkuessa unisyklejä toteutuu normaalit 4-6 kappaletta eivätkä ne keskeydy, herää ihminen pirteänä.

”Hyvän unen kannalta määrä ja laatu ovat erottelemattomat. Yhdessä nämä takaavat parhaan mahdollisen unen”, Partonen pohtii.

Muutokset ikääntyvän ihmisen unessa

Ihmisen ikääntyessä terveenä vuorokaudessa nukutun unen määrä ei juurikaan muutu. Unen määrä tasoittuu aikuisen vaatimaan määrään jo murrosiän loppuvaiheessa. Tämän jälkeen unen tarve pysyy lähes samana koko aikuisiän.

Sen sijaan unen laatu muuttuu ikääntymisen myötä. Perusunesta jää pois syvemmän unen vaiheita, joten hidasaaltounen määrä vähenee jonkin verran. Tämä johtaa siihen, että aiemmin sopivaksi koetun 8 tunnin yöunien jälkeen ei välttämättä enää herää yhtä pirteänä kuin aiemmin. Myös heräily ja unen katkonaisuus yleistyvät ihmisen vanhetessa. Unen laadun muutoksien lisäksi ikäihmisillä sairaudet ovat yleisempiä, joten sisäiset häiriötekijät voivat aiheuttaa enemmän heräilyä yöllä.

Mikä merkitys unella, levolla ja palautumisella on sairauden hoidossa?

”Unesta ei koskaan ainakaan ole haittaa. Ihmisen keho ei salli enemmän unta kuin on tarpeen. Jos unen määrä muuttuu, esimerkiksi nukkuu pitkät yöunet pitkästä aikaa, se ei välttämättä tunnu virkistävältä. Tällöin keho kerää voimia, jos se on esimerkiksi palautumassa sairaudesta, tai vaihtoehtoisesti sairastumassa. Niin sairauden hoidossa, kuin yleisestikin jaksaminen parantuu ja keho jaksaa myös hoitaa itseään, kun nukkuu hyvin ja tarpeeksi”, Partonen tiivistää.

Muista nämä

  1. Vältä univelkaa
  2. Pidä säännöllinen nukkumisaikataulu
  3. Arvosta unta, anna unelle mahdollisuus tulla rauhassa.

Kun näistä kolmesta pitää huolta, on hyvän ja laadukkaan unen peruspilarit kunnossa. Partonen kiteyttää vinkit hyvään uneen mainiosti: tärkeintä on antaa unelle mahdollisuus tulla ja lopettaa liika aikatauluttaminen iltaisin. Tärkeää on rauhoittua ja lopettaa turha stressaaminen – uni tulee itsestään, kun sille vaan antaa aikaa.

PP-XAR-FI-0083-1/01-2019