Aivoliiton järjestösuunnittelija Risto Lappalaisen mukaan yleinen sudenkuoppa eteisvärinäpotilailla on jäädä liikkumattomaksi. Moni pelkää rasituksen provosoivan eteisvärinää ja jättää siksi liikunnan vähemmälle.

“Paljon vaarallisempaa on olla liikkumatta”, Risto toteaa.“Jos on epävarma siitä, mikä liikuntamuoto sopii itselle, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen ja katsoa yhdessä sopiva rasitustaso. Esimerkiksi vesiliikunta on hyvä sydäntä vahvistava liikuntamuoto.”

Risto suosittelee lisäksi luonnossa liikkumista. “Liikkuminen luonnossa vaikuttaa positiivisesti aivoihin ja edistää monella tapaa terveyttä. Jo 15-20 minuuttia luonnossa auttaa laskemaan verenpainetta.”

Arkiset valinnat tärkeämpiä kuin hikilenkki

Riston mukaan liikunta on ennen kaikkea arjen valintojen tekemistä: menenkö kauppaan autolla vai jalan? Kävelenkö portaat vai otanko hissin? Arkiaktiivisuuden lisääminen on ikääntyneelle ihmiselle paras vaihtoehto. Riston mukaan arjessa tapahtuvalla aktiivisuudella on myös tehokkaampi vaikutus ihmiseen kuin silloin tällöin suoritettavalla teholiikunnalla.

“Jos kaksi kertaa viikossa käy hikilenkillä ja muuten istuu, se ei paljoa auta. Tärkeintä on, että joka päivä tulee aktiivisuutta. Esimerkiksi pihahommat ja erilaiset luonnossa tapahtuvat askareet ovat erinomaista kehonhuoltoa.”

Aivot nauttivat tanssista ja musiikista

Liikuntalajit, jotka edistävät koordinaatiota, keskittymistä ja rytmitajua ovat erinomaista aivojumppaa. Risto mainitsee tanssin erityisen hyödylliseksi aivoille. Bonuksena tanssissa tulee musiikki, joka aktivoi yhtäaikaisesti aivojen tunne- ja muistipuolta, toiminnan ohjausta sekä motorista järjestelmää. Jo pelkästä musiikin kuuntelusta on hyötyä aivoterveyden kannalta.

“Tärkeää on, että liikunnasta löytää iloa. Aivot virkistyvät mielekkäästä liikunnasta, sillä liikunta lisää aivojen mielihyväaineita, endorfiineja.”

Tanssiin liittyy myös sosiaalista kanssakäymistä, joka lisää aivojen ja mielen hyvinvointia auttamalla muun muassa hallitsemaan stressiä ja ehkäisemällä masentuneisuutta.

Suojaa aivosi muistisairauksilta oikealla ravinnolla

Ravinnosta saatavien rasvojen laatu on aivoille tärkeää. Aivoja tulee ravita hyvillä rasvoilla — huolehtia, että ne saavat riittävästi niille välttämättömiä omega-3 rasvahappoja. Hyviä omega-3-lähteitä ovat juoksevat öljyt, kuten rypsi- ja oliiviöljy, sekä kala.

“Tässäkin arjen valinnoilla on suuri merkitys. Kun kovan rasvan vaihtaa hyvään rasvaan ja punaisen lihan kalaan, ollaan hyvällä mallilla.”

Risto mainitsee tärkeäksi asiaksi myös ateriarytmin: syödä tulisi neljä kertaa päivässä, lautasmallin mukaisesti. Lautasmallissa puolet lautasesta täytetään kasviksilla, neljännes perunalla tai täysjyväviljatuotteilla ja neljännes kalalla, kananmunalla, pavuilla, linsseillä tai lihalla.

Muistin heikentyminen normaalia iäkkäällä

Risto vertaa ikääntyneitä aivoja tietokoneeseen, johon on varastoitunut valtava määrä tietoa ja eletyn elämän tuomaa muistijälkeä. Tiedon seulominen ja jonkin asian löytäminen kestää pidempään, jolloin ihmisestä tuntuu, että asioita joutuu hakemaan. Riston mukaan hidastuminen on kuitenkin luonnollinen muutos ikääntyneissä aivoissa.

Hyvät yöunet ovat parasta huolenpitoa aivoille. Risto mainitsee etenkin syvään uneen pääsyn merkittäväksi muistia vaalivaksi tekijäksi.

“Huonot yöunet lisäävät Alzheimerin riskiä. Syvässä unessa aivoissa tapahtuu niille elintärkeää palautumista ja uudistumista”, Risto kertoo. Hänen mukaansa kannattaakin karsia pois kaikki sellaiset ulkoiset tekijät, jotka voivat unta haitata. Esimerkiksi kahvi, led-valot ja sininen valo (esimerkiksi tietokoneen, television tai vastaavien laitteiden valo) haittaavat aivojen unihormonin tuotantoa. Ne kannattaakin jättää pois jo hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa.