Tarja-Riitta Tauriala-Rasi työskentelee Sisältöä elämään!® hoiva- ja hyvinvointipalveluiden vastuuhenkilönä. Tarjalle on tärkeää säilyttää kosketus kenttätyöhön, siispä hän tekee itse säännöllisesti asiakaskäyntejä hallinnollisen työn ohella.

“Tyypillistä työpäivää ei ole. Tämä johtuu siitä, että käynnit toteutetaan aina asiakkaan ehdoilla. Jonain päivänä asiakasta saattaa huvittaa lähteä ulos kävelemään tai kahvilaan istumaan. Toki on tietyt rutiinitoimenpiteet, jotka hoidetaan aina käyntien yhteydessä, mutta lähtökohta on se, etten tule suorittamaan tehtäviä vaan aidosti kohtaamaan toisen ihmisen.”

Tarja-Riitalle palkitsevinta työssä on nähdä positiivisia tuloksia esimerkiksi ikäihmisen kuntoutumisen ja toimintakyvyn kehityksessä.

“Emme halua lähteä mukaan sellaiseen “minä en pysty”, “minä en osaa” -ajattelumalliin. Meille on tärkeää nähdä vanhus kyvykkäänä toimijana ennemmin kuin passiivisena potilaana. Eräs 95-vuotias asiakkaani osallistuu aina ruuanlaittoon kuorimalla vaikka porkkanoita tai perkaamalla silakoita. On erittäin palkitsevaa nähdä vanhuksen itsevarmuuden ja toimintakyvyn kasvavan.”

Teknologia yhteydenpidon tehostajana

Tarja-Riitta kertoo digitalisaation helpottaneen hoidon seurantaa ja esimerkiksi yhteydenpitoa hoitohenkilökunnan ja omaisten välillä.

“Asiakastietojärjestelmässämme on mahdollista linkittää omaiset mukaan järjestelmään, jolloin he pystyvät seuraamaan, mitä milläkin käynnillä on tapahtunut.”

Digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös lääkärin ja potilaan väliseen yhteydenpitoon. Monilla lääkärikeskuksilla on jo käytössään etälääkäripalvelu, eli puhelimitse tai videoyhteyden välityksellä tapahtuva etävastaanotto. Tarja-Riitta näkee etälääkäripalvelun hyvänä lisänä muiden palvelujen rinnalla, mutta ei usko, että se voisi kokonaan korvata lähellä tapahtuvaa hoitoa.

“Kun puhutaan ikäihmisistä, henkilökohtainen kontakti on heille tärkeä.”

Sen sijaan internet ja sosiaalinen media helpottavat sosiaalisten suhteiden ylläpitoa. Eräs Tarja-Riitan asiakkaista keskustelee Facebookin välityksellä ulkomailla asuvan tyttärensä kanssa. Monet seniorit seuraavat internetin kautta maailman tapahtumia ja hankkivat sieltä tietoa. Tämä voi parhaimmillaan lisätä ikäihmisen kokemusta itsestään aktiivisena tiedonhankkijana.

Kuntoutuminen voi tarkoittaa pieniä arkisia asioita

Tarja-Riitta törmää usein ennakkoluuloihin, joiden mukaan vanhusten kuntoutuminen tarkoittaisi poikkeuksetta kymmenen kilometrin kävelylenkkejä. Pienilläkin arkisilla asioilla voi saada isoja ja positiivisia muutoksia aikaan.

“Kuntoutuminen on ennen kaikkea sitä, että kokee pärjäävänsä, hallitsevan kehonsa ja säilyttävän itsemääräämisoikeutensa.”

Teknologian kehitys terveydenhuollossa ja hoivapalveluissa voi parhaimmillaan tukea senioreiden itsenäistä elämää ja kuntoutumista. Esimerkiksi erilaisten kännykkään saatavilla olevien terveys- ja liikuntasovellusten avulla pystyy seuraamaan omaa päivittäistä liikkumistaan ja saada suosituksia omiin ruokailutottumuksiin.

Monipuolinen ja ravintorikas ruokavalio onkin avainasemassa ikäihmisen hyvinvoinnin tukemisessa. Tarja-Riitta kertoo useimpien asiakaskäyntiensä painottuvan nimenomaan ruuanlaittoon. Hän panostaa paljon proteiiniin ja hivenaineisiin, sillä niitä monet vanhukset eivät saa riittävästi.

Tarja-Riitta iloitsee siitä, että monet hoitosuhteet ovat pitkiä, jolloin ehtii syntyä aito luottamus asiakkaan ja hoitajan välille.

“Tämä työ tarjoaa hoitajalle älyllisiä haasteita hyvällä tavalla. Asiakkaiden kanssa tulee keskusteltua paljon syvällisistäkin aiheista, jolloin omaa vastaustaan joutuu miettimään ja ottamaan selvää asioista. On lisäksi ihanaa, että tätä ei tarvitse tehdä kiireessä.”