Meri Karppinen kuulee työssään usein hieman virheellisiä uskomuksia eteisvärinää sairastavien keskuudessa. Keskustelemalla ja tukea antavalla hoitotyöllä näitä mielipiteitä pystytään kuitenkin korjaamaan ja varmistamaan, että potilaat ymmärtävät eteisvärinän ja sen hoidon merkityksen. Terveellisiä elämäntapoja Karppinen ei voi korostaa liikaa – niillä on suuri vaikutus niin sairauden ehkäisyssä kuin sen hoidossakin.

Liikunnan merkitys sairauden ehkäisyssä on korvaamaton

"Rytmihäiriöpotilaiden tai riskiryhmiin kuuluvien ei pidä pelätä liikkumista. Liikunta ja sydämen haastaminen ovat erittäin tärkeitä sekä sairauden ennaltaehkäisyssä että hoidossa", Karppinen painottaa. Oman voinnin ja kunnon mukainen säännöllinen liikunta on tärkein terveyttä ylläpitävä keino.

Karppinen ylistää myös luonnossa liikkumista, sillä se vaikuttaa myös mieleen – rauhallisuus ja stressin välttäminen ovat eteisvärinän ja muiden sydänsairauksien kanssa oleellisia hyvinvoinnin edistäjiä.

Myös itsensä kuunteleminen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tekeminen ovat Karppisen mukaan oleellisia terveyden ylläpidossa. "Jos tuntuu omituisia sydämen tykyttelyjä, suosittelen aina ihmisiä tunnustelemaan omaa pulssiaan ranteesta tai kaulasta – näin epätasaisen rytmin voi huomata itse", Karppinen kertoo.

Monipuolisen ruokavalion ja lääkityksen merkitys eteisvärinän hoidossa

Säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio ovat liikunnan lisäksi tärkeimpiä hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitäjiä. Varfariinihoidon ei tule antaa rajoittaa syömisiä liikaa, sillä yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa veren hyytymisarvoja saadaan useimmiten säädettyä sopivalle tasolle.

Karppinen on usein törmännyt myös sekaannukseen lääkkeiden merkityksestä – moni ajattelee suorien antikoagulanttien ja varfariinin olevan sydänlääkkeitä, vaikka ne oikeasti ovatkin verenohennuslääkkeitä. Lisää tietoa lääkkeistä ja eteisvärinän hoidosta saa täältä – omista hoitovaihtoehdoista tulee kuitenkin aina keskustella oman hoitohenkilökunnan kanssa.

Mielenrauhaa vertaistuesta ja keskustelusta hoitohenkilökunnan kanssa

Diagnoosin saadessaan ihmisen keskittymiskyky ei välttämättä ole parhaimmillaan, ja lääkärin käyttämät tieteelliset termit eivät muutenkaan välttämättä aukea tavallisille ihmisille tuosta vain. Diagnoosi on kuitenkin usein iso elämänmuutos, joka saattaa aiheuttaa mielen myllerrystä.

Tilanteesta olisi hyvä keskustella esimerkiksi muiden eteisvärinää sairastavien kanssa, vaikkapa vertaistukiryhmissä. "Myös hoitohenkilökunta kuuntelee ja auttaa", Karppinen muistuttaa. Näin termit löytävät oikein merkityksensä ja mieli rauhoittuu, kun tietää mistä on kyse.

Tukiryhmiä aivoveritulpan ehkäisyyn ja infarktin saaneille

Kehittäjäsairaanhoitajan työssään Lahdessa Karppinen on vastaavan lääkärin kanssa kehittänyt pienryhmätoiminnan, jonne kutsutaan huonossa tasapainossa olevia varfariinipotilaita.

Kerran kokoontuvassa ryhmässä kävijät saavat tietoa terveellisistä elintavoista ja verenohennuslääkkeiden turvallisesta käytöstä aivohalvauksen estossa. Ryhmässä näytetään potilaalle heidän TTR-arvonsa sekä tukospisteet. Näyttämällä potilaille mahdollinen konkreettinen tukoksen vaara asiat tulevat helpommiksi hahmottaa. Samalla opastetaan, mitä tukoksen ehkäisyn eteen tulee tehdä. Tämä pienryhmämalli on Lahden Oma Lääkärisi -terveysaseman kehittämä ja jalkauttama.

Valtakunnalliset tulpparyhmät ovat suunnattu jo valtimotautiin sairastuneille potilaille. Ryhmä kokoontuu 8-10 kertaa – tapaamisissa käydään läpi valtimosairauksia, niiden ehkäisyä ja hoitoa, sekä elintapa- ja mielenterveysasioita. Näissä ryhmissä korostetaan vahvasti vertaistukea ja kannustetaan yhdessä tekemiseen myös ryhmätoiminnan päätyttyä.