Bayer

Ohjeita hoidon onnistumiseen

Lääkehoito toteutuu turvallisimmin silloin, kun se on suunniteltu yksilöllisesti ammattilaisen kanssa ja annetuista ohjeista pidetään kiinni.

 

Eteisvärinän omahoidossa ja aivoinfarktin ennaltaehkäisemisessä keskeisessä asemassa ovat kohonneen verenpaineen alentamiseen tähtäävät elintavat. Omahoidon lisäksi tarvitaan usein lääkehoitoa, joka jakautuu ennaltaehkäisevään ja sairautta hoitavaan lääkehoitoon. Oikeaoppisella hoidolla eteisvärinäpotilaan elinaikaennuste ja elämänlaatu pyritään säilyttämään ennallaan.

 

Lääkkeiden merkitys aivoinfarktin ennaltaehkäisyssä

Aivoinfarkti on eteisvärinän pelätyin seuraus. Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Johanna Salimäen mukaan riskin minimoimisessa tärkein asia on antikoagulaatiohoito eli veren hyytymistä ehkäisevä lääkehoito. Hoidon tarve arvioidaan aina lääkärin toimesta potilaan yksilöllisen tilanteen ja riskitekijöiden perusteella.

 

Johanna Salimäki korostaa viestinnän tärkeyttä lääkärin ja potilaan välillä. “Jotta lääkkeen käyttämisen kokee tärkeäksi, on lääkärin tehtävä selittää, miksi lääke on tarpeellinen. Jos lääkkeen hyöty on jäänyt epäselväksi, on kommunikaatiossa epäonnistuttu.

 

Toki kaikkea lääkärin kanssa keskusteltua ei voi aina muistaa ja siksi apteekeissa vielä kerrataan näitä asioita lääkehoidon onnistumisen varmistamiseksi. Farmasian ammattilaiset kertovat miten lääkettä käytetään – esimerkiksi tuleeko lääke ottaa aterian yhteydessä vai tyhjään mahaan ja voiko tabletin puolittaa nielemisen helpottamiseksi vaiko ei. He vastaavat mielellään potilasta mietityttäviin kysymyksiin.”

 

Salimäki kehottaa potilaita myös olemaan itse aktiivisia kysymyksineen, sillä lääkärin ja potilaan välisessä suhteessa painotetaan tänä päivänä ennen kaikkea vuorovaikutteisuutta ja yhteistyötä. Vanha ajattelumalli, jonka mukaan lääkäri auktoriteettina määrää ja potilas tottelee, on poistumassa.

 

Vain ohjeita noudattamalla lääkkeen hyödyt toteutuvat

Jotta hoitotulos olisi paras mahdollinen, tulee annettuja ohjeita noudattaa. Salimäen mukaan tärkeää on säännöllisyys eli se, että lääke otetaan joka päivä suunnilleen samaan aikaan. Myös annoksen kanssa tulee olla tarkka.

 

“Lääkäri arvioi tarkasti oikean annoksen. Jotta lääkkeen tehossa ja mahdollisissa haittavaikutuksissa vältyttäisiin yllätyksiltä, on tärkeää, että lääkkeenotto on säännöllistä ja ohjeenmukaista,” Salimäki kertoo.

 

Yleinen kompastuskivi on, että kun potilas ei itse havaitse oireita, ei hän koe lääkkeenottoakaan enää tarpeelliseksi.

 

“Lääkehoitoa ei tulisi ikinä itsenäisesti lopettaa tai vähentää, vaan muutoksista tulee aina keskustella asiantuntijan kanssa. Osa lääkkeistä on sellaisia, että äkillisen keskeytyksen jälkeen oireet voivat tulla voimistuneina takaisin. Myös annostusta ei välttämättä voida jatkaa samalla määrällä kuin ennen keskeytystä. Tärkeää on myös huomata, että aivoinfarktiriski voi lähteä jo muutaman päivän tauon jälkeen merkittävästi kasvamaan.”

 

Pitkäkestoiseen hoitoon sitoutuminen on tärkeää siltäkin kannalta, että tietyt lääkkeet ovat luonteeltaan lyhytvaikutteisia.

 

“Lyhytvaikutteisuus tarkoittaa sitä, että lääkkeiden vaikuttavat aineet eivät säily elimistössä pitkään. Näin ollen potilas ei voi luottaa siihen, että ne ehkäisisivät uusia kohtauksia ellei niitä käytä säännöllisesti.”

 

Vinkkejä muistamiseen

Markkinoilta löytyy entistä enemmän erilaisia apuvälineitä, jotka helpottavat lääkkeenoton muistamista. Salimäki mainitsee hyväksi muistivälineeksi oman puhelimen. Myös apteekista voi kysyä erilaisista lääkemuistuttajista, kuten dosetista. Dosetti on lokerikko, jossa jokaiselle viikonpäivälle on oma lokeronsa. Näin esimerkiksi useita lääkkeitä tarvitsevan ihmisen pillerit pysyvät helpommin järjestyksessä. Apteekin kanssa voi sopia myös koneellisesta annosjakelusta – tällöin asiakas saa lääkkeensä apteekista koneellisesti pakattuna kerta-annospusseihin kahdeksi viikoksi kerrallaan. Palveluun sisältyy myös lääkityksen tarkistus.

 

Salimäki mainitsee hyväksi keinoksi liittää lääkkeenoton osaksi päivittäistä rutiinia – esimerkiksi aamu- ja iltapalan yhteyteen. Tässä tulee myös huomioida se, voiko lääkkeet ottaa ruuan kanssa vai tuleeko ne ottaa tyhjään vatsaan. Mikäli mahdollista, voi myös perhettä ja läheisiä pyytää muistuttamaan lääkkeenotosta.

Johanna Salimäki

Jaa: