2018

Syyskuu: Eteisvärinän ja aivoinfarktin riskitekijöiden ehkäisy

Mikä on eteisvärinän ja aivoinfarktin yhteys? Millä tavoin omaan riskiin ja sydänterveyteen voi vaikuttaa? Omilla elintavoilla voi vaikuttaa paljon, mutta lääkärille menoa ei kannata vältellä.  Lue myös Jarkon tarina hänet täysin yllättäneestä diagnoosista.

Elokuu: Hyvä hoitosuhde

Kokonaisvaltainen, pitkäjänteinen hoito antaa parhaat tulokset kaikessa terveydenhoidossa, ja näin on myös eteisvärinän kanssa. On tärkeää löytää itselle sopivat keinot hyvinvointiin ja sairauden hoitoon, mutta hyvien elintapojen perusta on lähes aina sama.

Heinäkuu: Aktiivisuus ja sosiaalisuus

Harrastukset ja sosiaaliset suhteet rikastuttavat elämää.

Vaikka kesäisin liikuntasalit ja uimahallit sulkevat ovensa, niin luonto ja kaupunkien puistot avaavat laajat mahdollisuutensa virkistäviin aktiviteetteihin eteisvärinää sairastaville. Tutustu fysioterapeutti Maritta Vaaran vinkkeihin kesäaktiviteetteista.  Lue myös jutut supersuositusta Mummodiskosta ja Heikin matkasta vertaistukihenkilöksi.

Kesäkuu: Kesä ja mökkeily

Kesällä tekee mieli nauttia hyvästä ilmasta ja grillauksesta. Kesäherkuista puhuttaessa terveellisyys tulee usein esiin – jotkin perinteisistä grillausruoista kun eivät ole sydänystävällisimmästä päästä. Onneksi Suomen luonto on pullollaan herkkuja, joita myös keho arvostaa. Ota tästä talteen Mökkiherkuttelijan muistilista ja lue mökkeilykokemuksista sydänpotilaan näkökulmasta.

Katso myös video: Lääkäri Wera Sinkkonen kertoo Facebook-sivuillamme, mitä eteisvärinäpotilaan kannattaa ottaa huomioon mökkeillessä ja lomaillessa.

Toukokuu: Digitalisaatio terveydenhoidossa

Terveydenhoito, niin kuin monet muutkin alat, on muuttunut digitalisaation myötä. Uudet palvelut ja tuotteet ovat monella jo mukana oman terveyden seurannassa ja ylläpidossa, toisille ne ovat vielä vieraita. Tutustumalla jokainen löytää itselle sopivat vaihtoehdot.

Haastattelimme ihmisiä heidän kokemuksistaan digitalisaation kanssa sekä asiantuntijaamme Jussi Leinosta digitalisaation tuomista mahdollisuuksista. Sisältöä elämään!® palvelun Tarja-Riitta Tauriala-Rasi kertoo, millä tavalla digitalisaatio on muuttanut hoivapalveluita.

Huhtikuu: Kysymyksiä ja vastauksia eteisvärinästä

Eteisvärinään liittyvien kysymysten vastauksia voi olla turhauttavaa metsästää monesta eri paikasta. Kokosimme yhteen kysymyksistä yleisimmät ja haastattelimme kardiologian erikoislääkäri Mika Lehtoa. Lue myös Ritvan ja Tertun kertomukset  siitä, miten he tulivat sinuiksi eteisvärinän kanssa.

Maaliskuu: Henkinen hyvinvointi

Mielen hyvinvointi vaikuttaa koko kehoon, ja päinvastoin. Omaan hyvään oloon voi vaikuttaa monin tavoin, esimerkiksi mindfulness-harjoittelulla. Myös pienet arkiset ajatukset ja teot merkitsevät.

Listasimme myös vinkkejä hyvään oloon – näin rauhoitat mielesi arjen keskellä ja edistät kehosi palautumista sairaudesta ja stressistä.

Helmikuu: Matkailu

Matkalla tapahtuva rentoutuminen, nautiskelu ja kiireettömyys tekevät hyvää mielelle. Eteisvärinää sairastavalle matkailuun saattaa liittyä mieltä askarruttavia kysymyksiä, joihin tarjoamme tukea.

Sydänsairaille matkustaminen saattaa aiheuttaa huolta, mutta valmistautumalla reissata voi huoletta. Terveystalon kardiologi Kristian Paavonen vastaa kysymyksiin sydänsairauden kanssa matkustamisesta.

Suunnittele etukäteen loman aikana tarvitsemasi asiat laatimamme muistilistan avulla.

Tammikuu: Liikunta

Sydänongelmat tai muut sairaudet saattavat vaikuttaa siihen uskaltaako alkaa harrastaa liikuntaa. Perinteisesti tammikuu on ollut uusien alkujen kuukausi ja THL:n tutkija Mariitta Vaara painottaakin, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaharrastusta. Jos liikuntaharrastukset ovat jääneet, katso Mariitta Vaaran vinkit aloittamisen helpottamiseksi.

2017

Joulukuu: Sauna

Saunominen ei ole vain tehokas keino rentoutua kiireisen työviikon jälkeen, vaan sillä on myös oikeita terveysvaikutuksia.  Saunan terveysvaikutuksia tutkinut Itä-Suomen yliopiston professori ja kardiologi Jari Laukkanen kertoo joulukuussa, millaisia terveysvaikutuksia saunalla on ja milloin terveysvaikutukset ovat suurimmillaan, voivatko ikäihmiset ja sydänsairaat saunoa turvallisesti – sekä avaa saunan isoa merkitystä suomalaisille ja satavuotiaan Suomen identiteetille.

Marraskuu: Parisuhde ja seksuaalisuus

Puolison sairastuminen vakavasti koettelee parisuhdetta monella tasolla. Sairastuminen heittää totutut roolit romukoppaan. Kliininen seksologi, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Leena Väisälä Lääkärikeskus Aava Helsingistä ja Mehiläinen Helsingistä kertoo, millaisia tunteita puolison sairastuminen voi herättää, miten tunteita voi käsitellä, ja miten pariskunta voi yhdessä puhumalla avata seksiin ja läheisyyteen liittyviä solmukohtia.

Puolison on syytä muistaa huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan niin henkisellä kuin seksuaalisella tasolla muutosten keskellä.

Lokakuu: Ravitsemus

Tarpeeksi monipuolinen ruokavalio ja riittävä liikunta ovat tärkeitä myös eläkeiän kynnyksellä. Ikäihmisen elämänlaadun kulmakiviä ovat erityisesti riittävä proteiinin ja kasvisten saanti sekä hyvien rasvojen nauttiminen päivittäin. Gerontologinen ravitsemus Gery ry:n toiminnanjohtaja Merja Suominen kertoo, millaisista elementeistä koostuu ikäihmisen laadukas ruokavalio. Tutustu myös viiden vinkin listaan ikäihmisen monipuolisesta ruokavaliosta.

Suominen nostaa myös esiin, kuinka ikäihmisen on syytä vältellä liiallista alkoholinkäyttöä.

Eteisvärinäpotilaiden vertaistukihenkilönä työskentelevä Voitto Puustelli kertoo oman sairautensa kautta syntyneestä tahdosta auttaa muita diagnoosin saaneita. Puustelli kertoo myös vertaistukihenkilön arjesta ja siitä, millaisista asioista vertaistukihenkilön kanssa voi keskustella.

Syyskuu: Vertaistuki ja omaiset

Eteisvärinädiagnoosi pysäyttää ja pelästyttää niin diagnoosin saaneen kuin omaisetkin. Sairastuneen ei kuitenkaan tarvitse kärvistellä yksin, sillä yksilö- ja ryhmävertaistukea löytyy nykyään helposti.

Sydänliiton sairaanhoitaja Marika Vänskä kertoo, millaisia eri vaihtoehtoja on saada vertaistukea, mistä vertaistukea voi lähteä etsimään ja mitä hyötyä vertaistuesta on oman elämänsä hallintaan.

Vänskä käy läpi myös omaisen roolia potilaan arjessa ja sitä, miksi myös omaisten pitää muistaa huolehtia omasta hyvinvoinnistaan diagnoosin keskellä. Omaisten rooli onkin usein arjen pyörittämistä, kannustamista ja tsemppaamista.  Vänskä jakaa myös parhaat vinkit omaisille.

Turkulainen Outi Lampola on seurannut puolisonsa eteisvärinää lähietäisyydeltä yli kymmenen vuotta. Eteisvärinä tuo uusia sävyjä arkeen, mutta sairauden ei silti tarvitse estää elämästä nauttimista.

Elokuu: Oireet

On tärkeää tunnistaa eteisvärinän oireet ja hakeutua hoitoon. Eteisvärinässä tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi muutokset sydämen sykkeessä, nopealyöntisyys, rytmin epäsäännöllisyys, muljahtelutuntemukset sekä puristava kipu rinnassa.

Ylilääkäri ja neurologian professori Risto O. Roine kuvailee tyypillisimpiä oireita, oireiden tunnistamista ja sitä, kuinka tärkeää on tunnistaa eteisvärinä myös silloin, kun se on oireeton.

Lappeenrantalainen Arto Aho kertoo, minkälaisten oireiden takia hän hakeutui hoitoon ja sai diagnoosin - ja miten hän on jatkanut tämän jälkeen aktiivista elämää.

Heinäkuu: Riskitekijät

Ihmisen ikääntyessä riski sairastua eteisvärinään kasvaa. Sairastuneista 70 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Myös ylipaino, sydäntä kuormittavat sairaudet ja diabetes lisäävät riskiä sairastua eteisvärinään.  Eteisvärinän riskeihin voidaan vaikuttaa oikeanlaisella hoidolla ja elämäntavoilla - ja näin ehkäistään eteisvärinästä johtuvaa aivoinfarktia.

Kardiologian erikoislääkäri Mika Lehto kertoo, mitä on syytä huomioida, jotta eteisvärinää ja eteisvärinästä johtuvaa aivoinfarktia voitaisiin ehkäistä.

Terveydenhoitajana työskentelevänä Arja Toivola kertoo oman tarinansa eteisvärinän tunnistamisesta ja diagnoosin vaikutuksista elintapoihin.

Kesäkuu: Hoitovaihtoehdot

Eteisvärinän hoitomuodot päätetään yksilöllisesti oireiden mukaan. Potilaan ja lääkärin keskustellessa hoidosta on keskeistä huomioida oireiden vakavuus sekä riski saada aivoinfarkti. Tämä kuukauden teema on hoitovaihtoehdot.

Espoolainen Olavi Sonninen kertoo elämästään eteisvärinän kanssa sekä hoitotasapainon löytämisestä.

Toukokuu: Aivoinfarkti

Sydämen eteisvärinä on tärkeää tunnistaa erityisesti siksi, että eteisvärinä lisää merkittävästi aivoinfarktin riskiä. Yleisesti potilaat tietävät huonosti salakavalan yhteyden eteisvärinän ja aivoinfarktin välillä. Tämän kuun teemana keskitymme tähän tärkeään aiheeseen.

Voimme lukea Kaarinan tarinan siitä, kuinka elää eteisvärinän kanssa ja ennaltaehkäistä aivoinfarktia.