Etelä-Suomen Sydänpiirin ”Elämää sydämentahdistimen kanssa” -yleisötilaisuuden vieraat Jaakko, Rabbe ja Kirsi kertoivat kokemuksistaan digitaalisten laitteiden ja muun modernin teknologian kanssa.

Monenlaisia kokemuksia digitalisaatiosta

Rabbelle tärkeimmät digitaaliset palvelut ovat sydämentahdistin ja e-resepti. Muita teknologian tuomia ratkaisuja, kuten sykekelloja tai kännykkäsovelluksia Rabbe ei ole kokenut tarvitsevansa. Etälääkäripalveluille ei ainakaan toistaiseksi ole ollut tarvetta, kun perheestä löytyy lääkäri.

Jaakko on löytänyt hyödyllisiä näkökyvyn apuvälineitä Itäkeskuksen Iiriksestä, jossa terveysalan ammattilaiset neuvovat sopivien apuvälineiden käytössä. Apuvälineiden myötä esimerkiksi terveysasioista lukeminen netissä on helpottunut. Jaakko hakeekin internetistä itsenäisesti tietoa silloin, kun lääkäriä on vaikea saada kiinni tai tuntuu, ettei oireisiin saa vastausta.

”Oireita voi joskus olla vaikea tunnistaa. Onneksi nykyään voi etsiä tietoa netistä ja turvautua erilaisiin apuvälineisiin”.

Sydämentahdistimesta tukea ja turvaa arkeen

Kirsillä rytmihäiriöt alkoivat muutama vuosi sitten. Alussa sopivaa hoitomuotoa oli vaikea löytää, ja Kirsi joutuikin käymään monissa erilaisissa toimenpiteissä ja tarkastuksissa. Joskus rytminsiirtoon joutui lähtemään suoraan töistä, ja perhe huolestui jos Kirsi ei saapunutkaan kotiin päivän päätteeksi.

Vähitellen rytmihäiriöiden kanssa on kuitenkin opittu elämään. Kirsillä on ollut sydämentahdistin käytössä joulukuusta asti, ja se on tuonut lisää varmuutta hoitoon. Tiedot menevät laitteesta suoraan lääkärille, joten Kirsin ei itse tarvitse huolehtia raportoinnista. Kirsi kertoo vointinsa olevan kohenemaan päin ja huimausten vähentyneen.

”Sykettä mittaavaa kelloa en ole toistaiseksi hankkinut, sillä kovien rytmihäiriöiden aikana sen tarkkailu on vain lisännyt stressiä.”

Muut teknologiset laitteet ovat myös kiinnostaneet, mutta pahimpien rytmihäiriöiden aikaan esimerkiksi sykkeen ranteesta mittaava kello olisi saattanut aiheuttaa turhaa huolta.

Nyt tilanteen tasaannuttua kello on hankinnassa, ja mallikin on jo mielessä. Kellosta voi sitten seurailla muitakin terveysseikkoja kuin sykettä, ja esimerkiksi liikkumiseen kiinnittää enemmän huomiota askelmittarin avulla.

Myös muut digitalisaation tuomat ratkaisut, kuten etälääkäripalvelut, kuulostavat Kirsistä hyödyllisiltä. ”Esimerkiksi lapsen sairastaessa voisi olla kätevää voida kysäistä lääkäriltä neuvoa kotoa käsin”, Kirsi pohtii. Näin säästyisi molempien aikaa, eikä tarvitsisi jonottaa päivystyksessä.

Digitalisaatio on siis tuonutkin jo monelle apua hyvinvoinnista huolehtimiseen ja terveyden seuraamiseen. Vaikka jotkin aiheet voivat tuntua aluksi vierailta, tutustumalla löytää itselleen sopivat ratkaisut ja mielekkäät työkalut. Apua ja vinkkejä voi kysellä esimerkiksi terveysalan ammattilaisilta, perheenjäseniltä ja ystäviltä.