Tietoa eteisvärinästä

Oireet ja riskitekijät

Eteisvärinä aiheuttaa monia oireita

Oletko jo jonkin aikaa uumoillut, ettei kaikki ole kunnossa, mutta lääkärille meno on tuntunut silti turhalta? Lenkki- ja hiihtopolulla eteneminen on saattanut tuntua jo tovin varsin tahmealta. Kesken liikuntasuorituksen alkaa usein hengästyttää, pyörryttää tai jopa oksettaa.

Samaan aikaan sydän tuntuu hyppäävän ulos rinnasta: pulssi saattaa kohota taivaisiin – tai olla pelottavan epäsäännöllinen. Oletko lisäksi mies ja ylipainoinen? Oireet saattavat viitata eteisvärinään.

Yllättävät muutokset esimerkiksi sydämen sykkeessä, rytmihäiriöt, muljahtelutuntemukset tai puristava kipu rinnassa saattavat ilmaantuessaan pelottaa niin tunteiden kokijaa kuin lähipiiriä.  Et ole yksin, sillä eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen rytmihäiriö Suomessa ja yli 100 000 suomalaista sairastaa eteisvärinää. Eteisvärinä on yleisintä ikääntyneillä ja peräti 70 prosenttia eteisvärinää sairastavista on yli 65-vuotiaita.

Riskiä sairastua eteisvärinään lisää korkean iän lisäksi myös ylipaino ja mahdollinen diabetes. Liikakilot ovat aina terveyshaitta ja kuormittavat koko elimistöä, mutta lisäksi ylipaino altistaa rytmihäiriöihin liittyviin sairauksiin, kuten korkeaan verenpaineeseen ja diabetekseen.

Diabetes puolestaan lisää eteisvärinän riskiä noin 40 prosenttia ja se on itsenäinen riskitekijä mutta sairauteen liittyvä kohonnut verenpaine lisää itsessään myös eteisvärinän riskiä.

Oireeton eteisvärinä

Eteisvärinässä riski ei piile rytmin häiriöissä  tai sydämen pumppaustehon vähentymisessä, vaan siinä, että se lisää merkittävästi riskiä aivoinfarktiin. Siksi onkin erittäin tärkeää löytää piilevä eteisvärinä ajoissa.

Monet piilevää eteisvärinää sairastavat eivät  välttämättä edes tiedä asiaa, kunnes sairaus todetaan sattumalta esimerkiksi terveystarkastuksessa. Erityisesti niillä, jotka eivät liiku säännöllisesti tai runsaasti, voi eteisvärinädiagnoosi tulla täytenä yllätyksenä.

Aivoinfarktiriskin vuoksi kaikkien yli 60-vuotiaiden suositellaan tunnustelemaan pulssiaan omatoimisesti ja säännöllisesti.  Omatoiminen ja säännöllinen pulssin tunnustelu onkin siksi erittäin tärkeää.

Näin tunnustelet pulssin:

  1. Kokeile, mistä pulssisi tuntuu helpoimmin. Hyvä tunnustelupaikka on ranteessa peukalon puolella. Jotkut tuntevat sykkeen paremmin kyynärtaipeesta tai kaulalta.
  2. Paina kevyesti yhdellä tai useammalla sormella tunnustelukohtaa niin, että pulssi tuntuu. Tunnustele ensin, tulevatko sykäykset säännöllisesti vai epäsäännöllisesti. Voit huomata rytmin tai sen muuttumisen helpommin laskemalla sykettä ääneen tai sanomalla "hep" aina lyönnin jälkeen.
  3. Laske pulssin tiheys. Laske pulssin sykäykset puolen minuutin ajan. Kerro sitten saamasi tulos kahdella. Näin saat tietää, montako kertaa sydämesi lyö minuutissa (lähde: www.tunnepulssisi.fi).

Elämäntavoilla eteisvärinä kuriin?

Elämäntavat ja taustasairauksien hoito ovat aina tärkeitä asioita eteisvärinäpotilaille. Sydänystävällisen ravitsemuksen periaatteet ovat eteisvärinäpotilaalle hyvä ohjenuora.

Tupakoimattomuus on olennainen osa itsehoitoa, eikä alkoholiakaan tule käyttää runsaasti, sillä se voi laukaista eteisvärinäkohtauksen ja on monella muullakin tapaa haitaksi.

Liikuntaa on hyödyllistä harrastaa omien mieltymysten ja mahdollisuuksien mukaan. Ylipainoiselle pienikin painonpudotus on avuksi, erityisesti silloin jos painoon liittyy ennenaikainen hengityshäiriö, eli uniapnea.

Taustasairaudet, kuten kohonnut verenpaine ja diabetes, tulee hoitaa huolellisesti.

Oireilijan muistilista

  • Sydämentykytys: Sydämen tykytys ja muljahtelutuntemukset ovat yleisiä oireita pitkäkestoisesta eteisvärinästä. Normaali leposyke on yleensä 60-100 / min. Hoitamatonta eteisvärinää sairastavilla pulssi saattaa olla levossa epäsäännöllinen ja nopea, jopa 160 lyöntiä minuutissa.
  • Pulssin epäsäännöllisyys: Aina pulssi ei kohoa taivaisiin. Ikääntyneillä pulssi saattaa olla taajuudeltaan vähemmän kiihtynyt tai jopa normaali, mutta epäsäännöllinen. Lääkitys, kuten beetasalpaajien käyttö, saattaa huijata sykkeen normaaliksi, vaikka taustalla voi olla hoitamaton eteisvärinä.
  • Väsymys, huimaus ja jaksamattomuus: Sydämen pumppausteho vähenee eteisvärinässä noin neljänneksellä, mikä voi aiheuttaa tavallista herkempää väsyvyyttä liikkuessa. Epänormaalin tiheä syke huonontaa entisestään sydämen toimintaa. Lisäksi eteisvärinää sairastavat saattavat kokea huimauksen tunnetta ja ahdistavaa oloa.
  • Aiempi diagnosoitu sydänsairaus: Suurimmalla osalla eteisvärinää potevista on todettavissa rakenteellinen sydänsairaus tai muu sydäntä kuormittava tila. Tärkeimpiä sydän- ja verenkiertoperäisiä eteisvärinän riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine, läppävika, sydämen vajaatoiminta ja sepelvaltimotauti.
  • Diabetes: Diabetes lisää eteisvärinän riskiä noin 40 prosenttia. Diabetes on itsenäinen riskitekijä mutta sairauteen liittyvä kohonnut verenpaine lisää itsessään myös eteisvärinän riskiä.

Lue tästä eteisvärinän hoitovaihtoehdoista