Sydämen vajaatoiminnan hoitovaihtoehdot

Sydämen vajaatoiminnan hoidossa pyritään ensin vaikuttamaan sairauden perussyyhyn. Varsinaisen vajaatoiminnan hoito on monen tekijän summa. 

Taustasairauksien hoidossa pureudutaan vajaatoiminnan tavallisimpien syiden, kuten kohonneen verenpaineen, hoitamiseen. Sepelvaltimotauti hoidetaan tavallisesti lääkkeillä, pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella. Sydämen läppävika korjataan leikkauksella tai katetritoimenpiteellä.

Varsinaisessa vajaatoiminnan hoidossa on kolme kulmakiveä; lääkehoito, omahoito sekä muut hoitomuodot. Lääkehoito on olennaisin osa sydämen vajaatoiminnan hoitoa, mutta myös terveellisillä elintavoilla ja muulla omahoidolla on tärkeä merkitys. Joskus apua on myös vajaatoimintatahdistimesta, apupumpusta tai sydämensiirrosta.

Lääkehoito on vajaatoiminnan hoidon perusta

Hoidossa käytettävät lääkkeet. Lääkehoidon peruspilareita ovat ACE:n estäjät, ATR:n salpaajat ja beetasalpaajat. Ne suojaavat sydäntä ja laskevat verenpainetta. Myös nesteenpoistolääkkeet ovat tärkeitä vajaatoiminnan hoidossa. Niiden tarve voi vaihdella sairauden eri vaiheissa.

Koska potilailla on usein muitakin sairauksia, saattavat monet vajaatoimintapotilaat tarvita esimerkiksi veren hyytymistä estäviä lääkkeitä. Niistä varfariini tai suorat antikoagulantit voidaan ottaa käyttöön erityisesti eteisvärinäpotilailla. Jos taustalla on sepelvaltimotauti, voidaan valita asetyylisalisyylihappo ja statiini. 

Sydämen vajaatoiminnan lääkehoitoa kehitetään koko ajan, ja tulevaisuuden mahdollisuutena onkin uusien tehokkaiden lääkehoitojen tulo potilaiden saataville. 

Hoidossa vältettävät lääkkeet. On tiettyjä lääkkeitä, joita ei suositella käytettäväksi sydämen vajaatoimintaa sairastavilla, esimerkkinä tulehduskipulääkkeet. On tärkeää keskustella lääkehoidon kokonaisuudesta hoitavan lääkärin kanssa. Muutoksia lääkehoitoon ei tule tehdä keskustelematta ensin lääkärin kanssa.

Luontaistuotteiden käytöstä tulisi aina kertoa hoitavalle lääkärille, sillä niillä voi olla yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.

Omahoidolla on tärkeä merkitys

Liikunta. Säännöllisen liikunnan on todettu parantavan potilaan toimintakykyä. Sopivia liikuntalajeja ovat kävely, hiihto ja pyöräily vähintään kolmesti viikossa ja ainakin puoli tuntia kerrallaan. Myös lihasvoimaharjoittelua kannattaa harrastaa 1–2 kertaa viikossa.

Elintavat. Sydämen vajaatoimintaa sairastavan kannattaa lopettaa tupakointi ja käyttää alkoholia vain pieniä määriä, jos lainkaan. Säännöllinen punnitus on myös olennainen osa omahoitoa. Lievässä vajaatoiminnassa riittää punnitus kerran viikossa, vajaatoiminnan pahentuessa päivittäin. Nopea painonnousu viittaa nesteen kertymiseen, ja siihen tulee reagoida.

Ruokavalio. Suolan käyttöä on hyvä rajoittaa, koska se pahentaa turvotuksia. Lievässä vajaatoiminnassa nesteitä voi nauttia janoisuuden mukaan. Vaikeassa vajaatoiminnassa vuorokauden kokonaisnesteet on hyvä rajoittaa 1,5–2 litraan.

Mielen hyvinvointi. Tärkeää on myös pitää huolta riittävästä unen saannista ja mielen hyvinvoinnista. Myönteisen asenteen ylläpitäminen voi olla potilaalle haastavaa, koska sydämen vajaatoiminta on vakava elinikäinen sairaus. Tukea ja apua kannattaa hakea hoitavasta henkilökunnasta, läheisistä ja vertaistuesta.

Muut hoitomuodot avuksi erityistilanteissa

Sydämen vajaatoiminnan hoidossa saatetaan toisinaan tarvita muitakin hoitoja kuin tavanomaisia elintapa- ja lääkehoitoja.

Vajaatoimintatahdistin. Tahdistinhoidolla pyritään korjamaan hidasta syketaajuutta sekä epätahtista sydämen supistumista. Sydämen kammioseinämien supistumisen synkronointi parantaa pumppauskykyä ja voi lievittää sydämen vajaatoiminnan oireita sekä parantaa ennustetta.

Rytmihäiriötahdistin. Mikäli potilas on saanut, tai hänellä on suuri riski saada henkeä uhkaava rytmihäiriökohtaus, voidaan hänelle asentaa rytmihäiriötahdistin. Tahdistin pysäyttää kammiotakykardian ja kammiovärinän ja palauttaa sydämen normaalin rytmin.

Apupumppu. Vaikeaa vajaatoimintaa hoidetaan joskus aorttaan tai sydämen kammioon tilapäisesti asennettavalla apupumpulla. Se ottaa keuhkoista tulleen hapetetun veren sydämen vasemman kammion kärjestä ja palauttaa veren aorttaan. Sieltä veri kulkeutuu muualle elimistöön. 

Sydämensiirto.  Tarkoin valituissa tapauksissa potilaille voidaan tehdä sydämensiirto. Sydämen siirtokirurgia on keskitetty HYKS:iin.

Lue lisää sydämen vajaatoiminnasta Sydänliiton sivuilta >.

^{Lähteet:
Kettunen R. Tietoa potilaalle: Sydämen vajaatoiminta. Lääkärikirja Duodecim 2020. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00084
Sydämen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Sydän.fi-sivusto, https://sydan.fi/fakta/sydamen-vajaatoiminnan-elintapa-ja-omahoito/, 25.1.2022 
Sydän.fi-sivusto,  https://sydan.fi/fakta/sydamen-vajaatoiminnan-laakehoito/, 25.1.2022
Sydän.fi-sivusto,  https://sydan.fi/fakta/sydamen-vajaatoiminnan-hoito-erityistilanteissa/, 25.1.2022 
Terveyskylä, https://www.terveyskyla.fi/elinsiirtotalo/aikuisten-elinsiirrot/syd%C3%A4men-apupumppu/mik%C3%A4-on-syd%C3%A4men-apupumppu, 25.1.2022 
Silvola H. Sydämen kroonisen vajaatoiminnan lääkehoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2021;137(16):1699-1750. https://www.duodecimlehti.fi/duo16371}